Pöydälläni vierailee huomattavan usein hieronnan ensikertalaisia tai heitä, joilla edellisestä kerrasta on kulunut ”öööö..no ehkä kymmenen vuotta”. Ensikertalaiselle kunnollinen avaava hieronta voi olla monella tapaa uusi kokemus. Parasta on, jos hoidon jälkeen pää pyörii hartioiden välissä kuin pöllöllä ja lapaluiden väliinkin on löydetty aivan uusia liikeratoja. Ja vaikka olisit käynytkin hierojalla ennen, voi kokemus olla erilainen kuin ennen. Meillä jokaisella on oma ”käsiala” tehdä työtä, joten eri hierojien antama käsittely todennäköisesti myös tuntuu erilaiselta.
Ohessa on muutama avustava vinkki heille, jotka tulevat ensi visiitille hierojalle.
1) Toimi ajoissa
Suurin synti sekä ensikertalaisilla, kuten muillakin, on, että omien vaivojen kanssa odotellaan aivan liian pitkään. Mitä pidempään kärsit kotisohvalla kipuilevien niskojesi kanssa sitä vaikeammaksi tilanteen hoito menee. Ajoissa toimien lihaksissa piilevä kireys saadaan helpommin poistettua ja hoito on miellyttävämpää myös asiakkaalle.
Tähän samaan käy neuvoksi myös se, että valitse oikea hoitomuoto. Jos vaiva vaikuttaa siltä, että se tarvitsee lääkäriä ja lääkitystä, niin asia ei hoidu hierojan pöydällä. Toisaalta taas suurin osa toimistyön jumittamista hartioista tai lenkkikärpäsen pureman vaivaamista reisistä saadaan auki hierojan pöydällä ilman lääkäriä tai ensimmäistäkään kipulääkettä.
2) Kerro vaivasi
Aloitan asiakkaan tapaamisen aina kysymällä, mistä kenkä puristaa. Alan samalla tehdä diagnoosia ja hoitosuunnitelmaa, joka tarkentuu pienen jutustelun ja alkututkimusten kautta. Asiakkaalle antaisin vinkiksi miettiä etukäteen, kuinka omat vaivansa kuvailee. Mitään anatomian syväosaamista ei tarvitse, vaan pelkästään sen, että osaa kuulostella omaa kehoa ja osoittaa, missä päin kipu on sekä sen, millaista kipu on (pistävää, heijastavaa, jomottavaa, polttavaa jne.).
Jos vaivaluettelo on pitkä, kannattaa ongelmat priorisoida. Ongelmien selvittely ja hoito organisoidaan sen mukaan, mitkä asiakas kokee tärkeimmäksi. Hieroja osaa omasta puolestaan suhteuttaa hoidon käytettävään aikaan.
Toivomuslista hierojalle kannattaa olla jollain tapaa suhteessa varattuun aikaan. Puolessa tunnissa ei koko kehoa väännellä paikalleen, mutta toisaalta taas pelkkien hartioiden vetreytys ei vaadi kahden tunnin työstöä.
Hierojan ajankäyttö taas perustuu asiakkaan hoitotarpeeseen, lihasten kireyteen sekä käytettävään intensiteettiin. Mitä pidemmästä hieronnasta on kyse, sitä matalampi on työn intensiteetti. Käytännössä se tarkoittaa, että jos minun pitäisi puolessa tunnissa korjata isompi ongelma, niin meno on kuin betonimyllyssä ja asiakkaasta tuntuukin hoidon jälkeen todella myllytetyltä. Sen sijaan jos aikaa on reilummin, lasken oman työni intensitettiä. Monesti matalampi teho tuntuu myös asiakkaasta mukavammalta. Jos tavoitteena ei ole ollenkaan korjata, vaan pelkästään nauttia, niin sekin on ok – kunhan sen muistaa mainita ääneen.
3. Testit ja esiselvitys
Hierojilla, kuten muillakin terveydenhuollon ammattilaisilla, on velvollisuus pitää asiakkaistaan potilaskortistoa. Sitä varten yleensä kysellään alkuun vähän asiakkaan terveyshistoriasta sekä vaivoista. Velvollisuuden lisäksi selvitän samalla itselleni, millainen ihminen pöydälleni asettuu. Kun seuraan itse kirjaamaani ”huoltohistoriaa” näen myös, mitä asiakkaalle on viimeksi tehty ja mitkä paikat ovat vaatineet erityshuomiotani tai minkä paikan käsittely on jäänyt vielä kesken. Tämä nopeuttaa aina hoitosuunnitelman tekoa.
Etenkin ensikertalaisille pyrin tekemään aina liiketestit, joilla katson hierottavan alueen liikeratoja. Siinä haluan saada selville kipukohdat, jotka vaativat enemmän työtä. Seuraan myös puolieroja kehossa ja koetan siinä sivussa myös löytää kohdat, joille huomiota ei välttämättä tarvitse antaa maksimaalisesti. Tuo kaikki parantaa ajankäyttöäni asiakkaan käsittelyssä ja asiakas saa siis täsmällisempää palvelua.
Ilman mitään ennakkokyselyjä ja testejä lähtisin sokkona tutkimaan pöydällä olevaa asiakasta. Kipukohtien löytäminen olisi hakuammuntaa ja todennäköisesti hoidon ajankäyttö ei olisi asiakkaan kannalta tehokkainta mahdollista.
4. Kysele, kerro, kommentoi
Jokainen asiakas on yksilö ja se tarkoittaa, että meidän jokaisen vartalo ottaa käsittelyä vastaan eri tavoin. Käytännön tasolla hieron jokaista asiakasta jollain tapaa yksilöllisesti. Eri otteet toimivat erilaisiin lihaksistoihin eri tavoin ja eri tyyppiset jumitukset ja kireydet aukeavat eri voimakkuuksin. Ja tähän lisättynä se, että ihmisten maku on erilaista. Jokaisella asiakkaalla on omanlaisensa kyky kestää kipua ja nimenomaan kestää erilaista kipua. Siinä, missä toinen rakastaa venyttäviä liikkeitä, saattaa se toisesta tuntua kuin lihasta vetäisi raastinraudalla.
Tästä kaikesta johtuen kyselen aika ajoin pöydällä, miltä hoito tuntuu. Silloin kannattaa avata suunsa ja kertoa omat fiilikset. Pidän myös siitä, että asiakas kommentoi, jos joku paikka tuntuu erityisen aralta tai vaatii ekstrahuomion. Vaikka sormillani paljon ”näenkin”, niin en aina kaikkea. Hoitotyö on aina kahden kauppa, jossa tavoitteena on tekijälle priimasuoritus ja asiakkaalle priimakokemus.
5. Tavoittele mukavuutta
Hoidon jälkeen juttelen asiakkaiden kanssa siitä, miltä hoito on tuntunut sekä siitä, miten kannattaa jatkaa eteenpäin. Jos vaiva on akuutti, annan neuvoksi tulla korjauttamaan loputkin suhteellisen nopeasti. Sen sijaan, jos lihakset ovat käsittelyn jälkeen perustasoltaan ok, annan vinkiksi yleensä pitää itsestä huolta ja käydä hieronnassa säännöllisesti, noin kerran kuussa. Säännöllisellä työllä paikat saadaan yleensä pidettyä kuosissa vähemmällä vaivalla ja tuskalla. Itse en ehdota turhia käyntejä koskaan. Tiedän, että tyytyväiset asiakkaat vievät viestiä eteenpäin ja viidakkorumpu on aina paras markkinointikeino.
Ja sitten ihan yleisiä ohjeita elämän varrelta. Hieroja on varannut sinulle tietyn ajan työpäivästään. On kohteliasta olla tapaamisessa ajoissa, mutta ei liian ajoissa. Hierojalla voi olla joku pöydällä sinua ennen ja sinun jälkeesi. Ja hierojat ovat yleensä pienyrittäjiä – joten jos olet varannut ajan, etkä aio käyttää sitä, muista myös perua käyttämättömät ajat ajoissa, jotta joku toinen tarvitseva saa ajan itselleen.
Asiakkaana on fiksua miettiä, että pöydällä makaa keskimäärin tunnin verran. Silloin ei päälle kannata pukea vaatteita, jotka puristavat tai kiristävät koko ajan. Ja ylipäänsä vaatetus kannattaa miettiä niin, että hierottava alue on helppo saada näkyviin.
Hoidon jälkeen kannattaa aina juoda reippaammin vettä. Silloin hieronnassa irrotettu kuona huuhtoutuu kehosta suosiolla ulos ja käsiteltyjen lihasten nestekierto pääsee täyteen vauhtiin. Ja tämä vedenjuonti vielä potenssiin kaksi, jos kyse on fasciahoidoista.
Ja loppuun paras ohje – tule paikalle nauttimaan. Muista, että hierojalla käynti on yhteispeliä, jossa tavoitteena on tuottaa asiakkaalle maksimaalinen hyöty hoidosta ja se tapahtuu silloin, kun asiakas antaa hierojalle hyvän tiekartan työn tekoon ja hieroja tekee parhaansa korjatakseen asiakkaan ongelmat. Jännittää ei kannata – ihan jo siksi, että kun kroppa on jännittyneessä tilassa, voivat hierojan otteet tuntua turhankin kovilta. Eikä jännittää kannata muutenkaan – hierojat ovat varman nähneet pöydällään aika lailla kaikenlaisia ihmisiä ja ovat tottuneita käsittelemään niin ensikertalaisia kuin konkareitakin.