Elokuun lopuksi kesä tuntui päättyvän aika lailla rysäyksellä ja ilmaan tuli syksyinen viri. Vaikka aurinko, onneksi, vielä lämmittää, niin on hyvä varautua jo tulevaan kylmään kauteen. Etenkin nyt, kun takana on oikea unelmien hellekesä, voivat syksyn pimeys ja viileys iskeä vastaan tavallista rajummin.
Kehonhuollossa on muutamia asioita, jotka kannattaa huomioida vuoden lämpimimmän jakson jälkeen. Vaikka syksy ja sen mukana tuleva viileys tulevat taatusti joka vuosi, niin varautuminen saattaa jäädä kiireessä puolitiehen. Jo pelkän sopivan vaatetuksen hankkiminen voi unohtua viime tippaan ja kesävarusteissa vilutaan liian pitkälle syksyyn.
Pimeys ei sovi meistä kaikille. Itse huomaan viimeistään lokakuussa, että jatkuva pimeys alkaa tuntua sielun lisäksi myös kropassa jatkuvana väsymisenä. Kaipaan valoa ja kieltämättä talven aikana kaipaan myös lämpimämpää ulkoilmaakin. Mutta pimeyden vaikutuksiakin on mahdollista taistella vastaan.
Ohessa koottuna muutamia vinkkejä, kuinka kehonhuoltoon voi panostaa kesän jälkeen.
Kun on viettänyt kesän tiiviisti shortseissa ja t-paidassa, voi olla vaikeaa muistaa pukea päälleen riittävästi ensimmäisillä viileillä. Viime viikkoina ilmaa ovat kylmentäneet suhteellisen navakat tuulet, jolloin kehon avoimet osat ovat viimalle alttiita. Heti alkusyksystä onkin syytä suojata etenkin kaulan ja niskan alue sekä ranteet ja nilkat.
Viima ja paleleminen altistavat kehon sairauksille ja monille ensimmäiset kylmät tuovat terveisinä tanakan syysflunssan. Tauti pääsee salakavalasti iskemään, kun paleleminen heikentää kehon vastustukykyä. Flunssan todennäköisyys pienenee, kun säätä vastaan suojautuu oikeanlaisella pukeutumisella. Parasta on pistää päälle kerroksittain vaatetta, joka suojaa viimalta, mutta ei hikoiluta turhaan. Yhtä lailla on tärkeää välttää yli- kuin alipukeutumista.
Niskan ja kaulan alueen altistaminen kylmälle voi aiheuttaa flunssan lisäksi myös päänsärkyä tai hartia-alueen jäykkyyttä ja kipua. Hieman yllättäen leukanivel on yksi kehon kylmälle alttiista paikoista. Leukanivelen lämpötilan lasku voi kipeyttää niskan alueen ja toisinaan kipu voi tuntua esim. korvissa. Yleisimmin leuasta kipu säteilee niskaan ja etenee siitä päähän sekä kallon alueelle.
Lihakset ja nivelet kipeytyvät muutenkin, jos ne pääsevät palelemaan. Hierojan luo tulee monesti ihmisiä, jotka kertovat kylmän kangistaneen ja että lihakset ovat jääneet niin jäykiksi, ettei niitä pelkästään venyttelemällä saa auki. Kun ihmistä palelee, keho suojaa häntä käynnistämällä lämmitysreaktion, jossa lihasten tahdoton värähtely tuottaa lämpöä. Tuo sama värähtely on luonnollisesti myös lihastyötä, joka saattaa kipeyttää paikat.
Siis pipo päähän, kaulahuivi kaulaan sekä hanskat käteen – ja nilkkasukat saavat jäädä odottamaan kesää. Päälle vielä jotain, mikä suojaa tuulelta ja sateelta. Niillä lääkkeillä pärjää paremmin.
Tänä kesänä varmaan kaikki ovat litkineet vissyä yli oman tarpeen. Kesällä nestetasapainosta tulee huolehdittua hyvin, koska lämmin ja helle aiheuttavat helposti janontunteen. Kylmien ilmojen aikaan kehon nesteytys ei ole enää itsestäänselvyys. Janoa ei tule, kun koko ajan palelee, mutta kehon nesteentarve ei muutu. Ihminen on loppujen lopuksi nestejäähdytteinen kone, joka kaipaa jatkuvaa voitelua. Ja tuolle voitelulle elintärkeä asia on saada vettä, jatkuvasti sopivina annoksina. Omasta nesteytyksestä huolehtiminen vaikuttaa lihasten joustavuuteen, nivelten liikkumiseen sekä ylipäänsä omaan vireystilaan.
Lihaksissa kehon kuivuus näkyy mm. siinä, että lihaskalvosto eli fascia ei toimi normaalisti. Fascian tehtävänä on kuljettaa lihaksissa nestettä ja homma ei tietenkään toimi, jos puuttuu neste, mitä välittää. Nesteen puuttuminen aiheuttaa sen, että lihaksen ja kalvon välinen liike ei toimi ja ihminen jäykistyy. Jäykistyminen johtuu lihasten liikeratojen rajoittumisesta. Paras lääke tähän on tarjota nestevajaukseen paikkausta, venytellä ja tarvittaessa avata rakennetta hyvän hierojan avulla. Mikäli perushieronta ei asiaan auta, voi käsittelyä tehostaa erityisillä fasciakäsittelyillä.
Nesteytyksessäkin kannattaa olla tarkkana. Syksyisin nestevajausta tekisi mieli korjata kahvilla, punaviinillä tai vaikka kuumalla glögillä. Ne toimivat toki loistavina lämmikkeenä, mutta nestetasapainon hoitoon sopii paremmin ihan tavallinen vesi. Alkoholi ja kofeiini ovat diureetteja eli ne poistavat tehokkaammin nestettä kuin korjaavat nestetasapainoa. Kuumista juomista paras vaitoehto on tee, jossa kofeiinia on vähemmän kuin kahvissa.
Pimeys ja kylmyys eivät ole varsinaisia vetovoimatekijöitä liikkumiseen. Harvaa huvittaa ulkoilu lokakuun pimeydessä ja tuiskussa. Keho kaipaa liikuttamista syksylläkin. Liike on paras lääke sekä keholle että mielelle. Liikunnassa kestoa tai intensiteettiä tärkeämpää on säännöllisyys. Pieni kävely kolme kertaa viikossa on jo loistava alku, jota voi täydentää halutessaan vielä lihaskuntoharjoitteilla, ryhmäliikunnalla tai vaikka mailapeleillä.
Kesällä moni liikkuu kuin itsestään, koska ulos lähteminen on vaivatonta ja ulkona on näkemistä. Syyskuun jälkeen vaivattomuus katoaa ja usein joutuu suorastaan pakottamaan itsensä ulos. Pakottaminen maksaa kuitenkin vaivan. Pitkä liikkumattomuus jäykistää kehon ja synnyttää kierteen, jossa sohva suorastaan imaisee ihmisen sisäänsä. Tuosta kierteesta nousu on sitä vaikeampaa mitä pidempään liikunnan puutostila jatkuu.
Ulkoilun epämukavuus on usein pukeutumiskysymys. Homma helpottuu kummasti, kun päälle löytyvät vaatteet, jotka suojaavat tuulelta ja sateelta. Ja jos jalkaan saa kengät, jotka pitävät varpaat kuivana, on kyse enää siitä, että ylittää kaksi kynnystä – toisen omassa mielessään ja toisen ulko-ovella.
Ryhmäliikuntaan hyviä vaihtoehtoja löytyy nykyisin lähes jokaiselta kuntosalilta. Lajien kirjo on niin suuri ja vaihteleva, etten itsekään tunne enää tämän päivän tuntien sisältöjä – tai edes nimiä. Noissa hommissa ei kysyvä tieltä eksy ja salien henkilökunta neuvoo aloittelijaa varmasti mielellään. Ja jos kuntosalien tarjonta pelottaa, niin esim. kansalaisopistoilla on erittäin hyvää tarjontaa lähes kaikentasoiseen liikkumiseen.
Eikä ryhmässä liikkuminen kaikkia kiinnosta muutenkaan. Viimeistään korona-aika toi esille mahdollisuuden osallistua myös ryhmäliikuntaan etänä. Tarjolla on sovelluksia, joissa ryhmäliikunnat suoritetaan kotoa käsin, mutta samalla lailla ohjattuna kuin olisit tunnilla. Tämä toki vaatii, että olet itse aktiivinen ja saat potkittua itsesi sohvalta ylös. Osalle ryhmäliikunnan käyttäjistä homman nimi on nimeomaan ryhmässä toimiminen ja keskinäinen kannustus.
Enhän toki olisi vakavissaan otettava hyvinvointialan yrittäjä, jos en kehottaisi ihmisiä käymään syksyisin myös hierojalla. Mikä sitten poikkeaa hierojalla käymisessä syksyllä?
Hierojalla käydään pääsääntöisesti kahdesta syystä. Osa asiakkaista tulee korjauttamaan kehon lihasepätasapainoa tai kiputiloja ja osa taas tulee puhtaasti rentoutumaan. Yleensä hyvä käsittely on yhdistelmä molempia.
Lihasepätasapainon korjaaminen ja kiputilojen hoito on kehonhuoltoa parhaimmillaan. Hieroja pystyy auttamaan siinä, että kehon lihaksisto sekä lihaskalvot toimivat paremmin ja olo on helpompi. Kivuttomalla ja toimivalla keholla esimerkiksi liikunnan aloittaminen on mukavampaa.
Hieronta auttaa myös kehon palautumisessa. Jos syksyn ”liikuntakuurin” ensikaskeleet on tullut otettua hieman liian rajusti, saattaa palautumisessa tarvita ulkopuolista apua – ja hierojaa parempaa apua saa etsiä. Ja toki hieroja kertoo hoitaessaan, mihin paikkoihin treenien kautta kannattaa panostaa. Keho on harvoin tasaisen jäykkä joka paikasta. Kivut iskevät tyypillisesti joko niihin paikkoihin, jotka ylirasittuvat tai paikkoihin, jotka ovat ympäristöään heikompia.
Kun kehoa korjataan ja lihaksista poistetaan kireyksiä ja virheasentoja, on käsittely yleensä reippaampaa ja otteet tuntuvampia. Se on ainoa tapa saada aikaan toivottu vaikutus. Ja käsittelyn voiman ja tehon kyllä tuntee jälkeenpäin. Korjaavaa ja huoltavaa käsittelyä on vielä mahdollista täydentää esimerkiksi fasciarautakäsittelyllä. Ja jälkihoidoksi on toimivin keino kinesioteippaus, jolla kehoa autetaan korjaamaan itse itseään vielä käsittelyn jälkeen. Kinesioteippauksella pystytään myös edesauttamaan siihen, että korjatut virheasennot eivät palaa yhtä helposti.
Hieronta myös rentouttaa ja rauhoittaa kehoa. Syksyn pimeys ja kylmyys stressaavat ja hyvä, rauhallinen käsittely on loistava vastalääke stressiin. Kun tarkoituksena on poistaa stressiä ja rauhoittaa, muuttuu käsittely voimatasoltaan kevyemmäksi ja otteet eivät ulotu niin syvälle lihaksistoon. Ja rentoutuminen on ihan yhtä hyvä syy tulla hierojalle kuin mikä muukin.
Hierojalla käymisessä pätee sama periaate kuin muussakin kehonhuollossa. Toimivuuden avain löytyy säännöllisyydestä. Säännöllisyys ei tarkoita automaattisesti kerran viikossa hierontaa, vaan sitä, että kehoa kuunnellaan ja huolletaan tasaisin väliajoin. Tahti riippuu paljon kehon kuormituksesta. On ihmisiä ja ammatteja, jotka rasittavat kehoa niin, että hierojalla joutuu (tai siis pääsee) käymään kerran viikossa tai kahdessa. Sen sijaan, jos elämä on perusteiltaan stressitöntä ja työ ei kuormita kehoa, voi hyvä tahti käynneissä olla kerran kuussa tai vaikka kerran kolmessa kuussa. Joskus kiputilojen hoito voi aluksi vaatia muutaman käyntikerran kuurin pienin väliajoin, että kehoa saadaan palautettua normaalitilaan. Kuurin jälkeen on hyvä palata harvempiin käyntikertoihin, mutta pitää säännöllisyys mukana.
Säännöllisyys on tärkeää monesta syystä. Kun samalla hierojalla käy säännöllisesti, huomaa kehonhuollon ammattilainen muutokset – ovat ne sitten kehitystä tai takapakkia. Käsittely palauttaa kehon tasapainon nopeasti ja hoitojen tuntuma pysyy mukavana. Ja säännöllisesti käsittelemällä myös hieroja oppii. Ensimmäinen hoitokerta harvoin antaa asiakkaallekaan täydellistä tulosta, vaikka käsittelijä olisi kuinka ammattilainen. Toisen ihmisen kehon opettelu ottaa muutaman käsittelykerran verran aikaa ja tuntuma asiakkaaseen päin paranee kerta kerralta. Siksi suosittelen yleensä pitkää hoitosuhdetta hierojaan, jonka käsittely tuntuu itselstä hyvältä.
Ja luonnollisesti laadukkaat ja monipuoliset käsittelyt löydät minun pöydältäni. Aikoja pääset varaamaan tästä