
Vastaanotolleni tulee ihmisiä hyvin kirjavin oirein. Yleisimmät syyt hierojan luo päätymiseen ovat kiristyneet lihakset tai perinteiset niska-hartia-alueen kivut. Etenkin toimistotyöläisiä virtaa hierojien ovista sisään jatkuvana virtana, kun staattinen ja epäergonominen työ lyö kansankielellä ”niskat jumiin”.
Usein pöydällä kuitenkin havaitsee, että kipujen tai jäykkyyden syyt ovat paljon moninaisemmat kuin aluksi on luultu. Niskojen sijaan jumissa on koko ihminen. Hierojan pöydällä hoidetaankin päivä päivältä enemmän ihmisten henkisen hyvinvoinnin asioita. Hoitajana pyrin aina kurkistamaan oireiden taakse juurisyyhyn ja sieltä minua vastaan kurkistavat yleisimmin stressi, uupumus ja muut henkisen puolen aiheuttajat.
Stressi vaivaa pahiten keski-ikäisiä. Se tulee yhtä lailla työelämästä kuin yliaikataulutetusta henkilökohtaisesta elämästä. Kiire ja jatkuva suorittamisen pakko yhdistettynä huonosti organisoituun ja johdettuun työhön saavat helposti aikaan kierteen, jossa ihminen ei yksinkertaisesti enää palaudu. Työpäivän jälkeen ei ehditä palautua työstä, kun päälle painaa oman elämän stressitekijät.
Stressi korostuu tietyillä aloilla. Näppituntumalla voisin sanoa, että yleisesti ottaen hoitoalat kaikkine alalajeineen kuormittavat työntekijöitään työn sisällöllä, kiireellä ja ylikireällä rakenteella. Muilla aloilla stressiä synnyttävät jatkuvat muutokset sekä toiminnan huono organisointi tai johtaminen. Työelämä ei kuitenkaan ole ainoa stressintekijä. Ja kuten elämässä yleensä, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun yksi elämän osa-alue menee kunnolla solmuun, se heijastelee myös muualle.
Yksityiselämässä ihmiset ovat onnistuneet rakentamaan itselleen suoritushässäkän, jossa työn perään pakkoharrastetaan, hoidetaan koti, lapset ja lasten harrastukset ja sitten levätään, jos somelta keritään. Tuo kaikki on henkilökohtaisesti tuttua myös itselleni. Stressistä palautumiseen tarvittava lepo ja uni jäävät minimiin, koska uniajasta on helpointa nipistää aikaa ”kaikkeen muuhun”.
Karkeana yleistyksenä ja omien kokemusteni kautta olen oppinut tärkeimmän stressin aiheuttajan. Ihminen stressaantuu, kun omat odotukset elämästä ja arkitodellisuus alkavat erota toisistaan. Elämässä meillä jokaisella on henkilökohtaiset odotukset siitä, mitä työ- ja arkielämän tulisi olla. Ja jos nuo kaksi kuvaa eroavat toisistaan, jossain vaiheessa ero aiheuttaa uupumusta. Elämässämme pyrimme aina tasapainoon ja stressin määrä kuvastaa sitä työmäärää, jota joudumme tekemään saavuttaaksemme tasapainon. Mutkat oiottuna – jos et elä itsesi näköistä elämää, todennäköisesti uuvut.
Stressaantunut keho on jännittynyt ja palautumaton
Stresaantunut ihminen on jatkuvassa taistelutilassa. Elimistö erittää turhaan hormoneja, jotka edesauttavat selviytymistaistelussa. Taistelun sijaan arkipäivän pitäisi olla tasaisella jaksotuksella työtä ja palautumista. Hierojan pöydällä stressaantunut keho on jännittynyt ja jäykkä. Lihaksisto on käytänössä paksua ja joustamatonta. Yleensä stressaantuneista ihmisistä myös aistii heidän henkisen tilansa helposti.
Hieroja hoitaa yhtä lailla ihmisen henkistä kuin fyysistäkin puolta. Sielu ja keho kulkevat rinta rinnan yhtenä pakettina ja yhden osan hoito vaikuttaa merkittävästi myös toiseen. Eli kun kehon stressitilaa saadaan helpotettu fyysisellä käsittelyllä, helpottaa samalla monesti myös henkinen paine.
Merkittävä asia on kipujen poistuminen ja sitä kautta fyysisen olon helpottuminen. Jäykät ja staattiset lihakset aiheuttavat kipuja ja kipujen poistaminen tuntuu hyvältä. Monesti kuulenkin asiakkaalta, että hieronnan jälkeinen yö on tarjonnut erinomaiset unet. Uni puolestaan on ensimmäinen askel palautumiseen ja stressin karkottamiseen. Unien löytymiseen vaikuttaa toki sekin, että hieronta on fyysinen suoritus hierojan lisäksi asiakkaalle. Tunnin hieronta vastaa helposti jo kevyttä fyysistä suoritusta siinä, minkä rasituksen se hierottavan elimistölle aiheuttaa. Hieronta parantaa kehon nestevirtauksia, jolloin stressin jäykistämän lihaksiston fascioiden palautuminen helpottuu. Jos ihminen on stressin takia riittävän jäykistynyt, on fyysisten oireiden avaaminen omin avuin todella vaikeaa.
Pelkkä hieronta ei tietenkään paranna itse uupumusta tai stressiä. Siihen tarvitaan pidempi pohdinta oman henkisen olon syistä ja taustoista. Hieronta voi ainoastaan helpottaa oireiden helpottamisessa tai poistamisessa sekä siinä, että asiakas ottaa ensimmäisen askeleen kohti palautumista. Lopputyö on valitettavasti tehtävä itse.
Stressin hoito hierojan pöydällä – ollaan hiljaa tai puhutaan.
Monille hierojalla vietetty tuokio voi olla viikkoihin ensimmäinen mahdollisuus pysähtyä. Jos ruuhkaoravanpyörästä haluaa hetkeksi eroon, on joskus varattava aika etukäteen kalenteriin. Hierojan pöytä on siinä mielessä loistava paikka, että siinä ei voi tehdä muuta kuin maata. Some ei pöydälle yllä, eikä hierottavana ollessa oikein muutakaan voi tehdä.
Toiset haluavatkin olla koko hieronnan ajan hiljaa ja nauttia siitä, että kerrankin saa olla suorittamatta. Pyrin kunnoittamaan tuota niin pitkälle kuin se on mahdollista. Sallin sen, että asiakas miettii hoidon ajan omiaan, tai vaikka nukahtaa pyödälle. Ja oikeastaan olen aika tyytyväinen, jos asiakas luottaa minuun hoidon aikana niin paljon, että nukahtaa käsiini.
Toiset taas kaipaavat juttuseuraa. Oman pöytäni äärellä on ratkottu elämän kirjosta lähes kaikenlaisia ongelmia. Koska kaikki tietävät, että mitä pöydällä puhutaan, se pöydälle jää, on hoidon kestäessä pohdittu hyvinkin syvällisiä asioita syntymästä kuolemaan. Puhuminen helpottaa ja monesti stressiin on hyvänä ensiapuna se, että joku kuuntelee. Omat neuvoni ovat tietenkin tällaisen keittiö-sosiologin tasoa, mutta onneksi luokseni tullaankin ratkomaan enemmän fyysisiä lukkoja kuin henkisiä.
Minulle hoitajana tuo puhuminen käy ihan samalla lailla kuin hiljaa oleminen. Olen tullut alalle auttaakseni ihmisiä ja sen vuoksi luokseni myös tullaan. Pyrin olemaan tukena sillä tavalla kuin asiakas toivoo, työpisteeni on olemassa asiakkaita varten.
Stressin itsehoito alkaa syiden selvittämisestä
Stressin ja uupumuksen hoito alkaa siitä, että selvitetään, mistä oireet tulevat. Mikä elämän osa-alue on se, joka ei itselle sovi tai mikä aiheuttaa uupumusta? Stressi ei todennäköisesti helpotu ennen kuin syyt on selvitetty ja niihin on jollain tavalla puututtu. On fiksua pohtia, ovatko stressitekijät pysyviä tai ohimeneviä. Ohimenevissä ja tilapäisissä stressitekijöissä auttaa yleensä aika ja pysyvissä stressitekijöissä ei auta muu kuin muutos.
Palautumisessa ensimmäinen ja tärkein askel on uni. Unen aikana keho lepää ja samalla palautuu. Palautunut keho taas on valmiimpi taistelemaan stressitekijöitä vastaan. Uni on stressissä erittäin ongelmallinen sen takia että se on sekä syy että oire. Ilman hyvää unta ei palaudu ja toisaalta taas unettomat ihmiset ovat kaikki järkijään stressi-erkkejä.
Unettomuuden hoidossa yhtenä mietittävänä asiana on myös ruutuajan mietiminen. Unta ei paranna se, että roikumme somessa viimeiseen minuuttiin saakka ennen nukahtamista tai se, että katsomme sarjoja televisiosta tai puhelimen ruudulta vielä sängyssä. Vaikka some on osa tätä päivää, on sen käytössä syytä pitää varansa.
Unen lisäksi stressin omahoidossa auttaa säännöllinen elämänrytmi, järkevä ruokavalio sekä riittävä liikunta. Näistä tärkein on balanssi. Kun pyrimme nukkumaan ja heräämään säännöllisesti, syömään sopivalla rytmillä ja vielä liikkumaan siihen päälle, on perusta stressin poistolle valettu.
Lisäksi henkisen puolen ongelmia päästään korjaamaan vain henkisin työkaluin. Puhuminen on yleensä tärkeintä – on löydettävä kanava, jonne ongelmansa saa purettua. Toisille riittää ystävä tai kumppani siinä, kun toinen tarvitsee alalle vihkiytyneen ammattilaisen. Nykyisin kun ystävyydet löydetään ja ylläpidetään somessa, on todellisten ystävien määrä vähentynyt. Yksinäisyys on nyt ja etenkin tulevaisuudessa erä suurimmista yhteiskunnan ongelmista ja stressin aiheuttajista.
Stressi ei ole leikinasia. Mikäli työelämä jatkuu samanlaista tiukkenemista kuin se on viimeisen vuosikymmenen tehnyt, meillä on käsissä todellinen uupumuspommi. Jatkuva tehokkkuuden metsästys ja työehtojen tiukkeneminen tulevat valitettavasti viemään yhä nuorempia ihmisiä sairaslomalle, eläkkeelle ja valitettavasti myös pidemmälle. Tämän ehkäisy on kaikilla mittareilla mitattuna kansallisen tason ongelma.
Toinen merkittävä asia on elämäntaitojen hallinta. Mikäli jatkamme omassa elämässä ylisuorittamisen kulttuuria, uuvumme, vaikka työelämä helpottaisikin. Kenenkään elämä ei ole tarkoitettu vain suorittamista varten, vaan elämän juoni pitäisi olla onnellisuuden ja tasapainon etsiminen.