fbpx
Tätä hierojalta kysytään

Tätä hierojalta kysytään

1.3.2021

Viimeksi viime viikonloppuna kuulin asiakkaan suusta tutun lauseen, että hierojan valinta on kuin kampaajan valinta naisille. On tärkeää löytää juuri se oikea tyyppi, joka osaa hoitaa ja hieroa. Ja kun sen löytää, ei hänestä henno helpolla luopua. Hierojan ja asiakkaan välinen tuokio on usein täynnä puhetta ja pöydän ääressä käydään läpi vakaviakin asioita elämän eri kerroksista. Vuorovaikutus on aina äärimmäisen luottamuksellista. Olen aina sanonutkin, että hierojan pöytä on kuin rippituoli – mitä siinä sanotaan, se siihen jää.

On kuitenkin muutamia yleisiä asioita, joita hierojalta tiedustellaan useammin kuin muutaman kerran. Koska Lappeen Hierontastudio täyttää kunniakkaat puoli vuotta, voin juhlan kunniaksi raottaa hieman, mitä kaikkea minulta pöydän ääressä työstäni kysytään.

 

  1. Montako asiakasta hieroja jaksan hieroa päivässä?

Monesti tiedustellaan sitä, mikä on maksimimäärä, jonka jaksan hieroa päivässä. Osa asiakkaista saattaa epäillä, että päivän viimeiset asiakkaat eivät saisi samaa palvelua kuin ensimmäiset ja osa taas ajattelee, työn olevan fyysisesti niin raskasta, että se käy väkisin voimille.

Totta kai työ on fyysisesti vaativaa, mutta kun hierojalla on tekniikka, työvälineet ja oma työergonomia kunnossa, se auttaa jaksamaan. Päivässä hierottavien määrä on totta kai riippuvainen tapauksista, joita pöydälle köllähtää sekä siitä, millaisia hierontoja teen. Mutta sanoisin joka tapauksessa, että päivässä menee 6-8 asiakasta niin, että hoidon taso ei kärsi ensimmäisen ja viimeisen välillä.

Itse en ole fyysisesti kaikkein isokokoisin hieroja, mutta pystyn varmasti käsittelemään samalla intensiteetillä isommankin kolossin. Hieronta kun ei loppujen lopuksi ole mikään voimalaji. Tunnen muutamia pienikokoisia naishierojia, joiden käsittely on teknisesti niin hyvää, että he päihittävät voimakkaammat tekijät mennen tullen.

  1. Miksi aviomies/vaimo jaksaa hieroa viisi minuuttia ja hieroja kaksi tuntia putkeen?

Tätä kysytään yllättävän usein ja tämähän on vähän sukua tuolle ensimmäiselle kysymykselle. Salaisuus on yhtä paljon tekniikassa kuin välineissäkin. Hierojat opetetaan työskentelemään teknisesti oikein, mikä edesauttaa jaksamista. Jo koulussa käsitellään paljon sitä, miten omia voimia voi säästellä ja kuinka tekniikka rakennetaan sellaiseksi, että se säästää omia voimia, mutta tuottaa laadukkaasti hyvää tulosta asiakkaalle.

Yhtä paljon merkitystä on myös sillä, että hierojat tekevät työtään hierontapöytien ääressä ja käyttävät hieronnassa rasvaa tai öljyä. Hyvä hierontapöytä on ammattilaiselle korvaamaton työkalu, joka on mahdollista säätää aina optimaaliseen asentoon niin, että työnteko on lopulta aika helppoa.

Ja se salaisuus on sormissa – hierojat käyttävät sormiaan mahdollisimman vähän ja kotihieroja tarpeettoman paljon.

  1. Millainen on paras asiakas?

Hierojalle paras asiakas on sellainen, joka kommunikoi. Enkä tarkoita sitä, että juttu luistaa ja vitsit lentää, vaan sitä, että asiakas auttaa hierojaa tekemään sellaista työtä, joka sopii juuri kyseiselle asiakkaalle. Etenkin, kun pöydälle tulee asiakas ensimmäistä kertaa, on hierojan mahdotonta tietää, millaisesta käsittelystä asiakas pitää – ellei hän sitä kerro. Joskus käykin niin, että ensimmäinen hierontakerta ei mene ihan nappiin, koska kommunikaatio ei pelaa. Asiakas voi olla liian ujo kertomaan tai hieroja liian arka kysymään.

Hierojalle saa – tai oikeastaan pitää – kertoa, jos käsittely on liian kovaa tai liian pehmeää. Huikeasta ammattitaidostamme huolimatta emme ole ajatustenlukijoita, emmekä aina onnistu lukemaan asiakkaan kehon kieltä siitä, milloin homma ei mene täydellisesti jiiriin. Auttakaa meitä ja antakaa kommentteja.

Kyselemällä ja tutkimalla me hierojat koetamme aina hoidon aluksi selvittää, mitä asiakas hieronnaltaan toivoo. Ennakkotutkimuksella selvitämme, mikä asiakasta vaivaa ja haluamme tietenkin tarjota siihen parasta mahdollista hoitoa. Koetamme myös pitää huolta potilasturvallisuudesta sillä, että kyselemme aiemmista sairauksista tai lääkityksestä.

Ja emme tosiaan oleta kaikkien asiakkaiden juttelevan kanssamme hieronnan aikana. Asiakkaan tehtävä ei ole viihdyttää hierojaa. Jos haluat olla hiljaa ja nauttia pyödällä hieronnasta, se on täysin sallittua.

  1. Olen liian lihava/laiha/pitkä/lyhyt/vanha/nuori/huonossa kunnossa tullakseni hierottavaksi

Tapaan pöydälläni paljon asiakkaita, joille oma fyysinen olemus on jollain tapaa ongelmallinen. Meille se ei sitä koskaan ole. Hierojan pöydälle ovat tervetulleita kaikenlaiset ihmiset. Emme piittaa siitä, jos olet yli- tai alipainoinen tai jos lihaksesi ovat kipeät sen takia, ettet ole muistanut venytellä tai liikkua tarpeeksi. Meidän tehtävämme on auttaa – haluamme tarjota helpotuksen kipuihin ja mahdollisuuden nauttia siitä, että joku auttaa kehoa voimaan paremmin.

On selvää, että hierojan työ olisi helppoa, jos jokainen liikkuisi, söisi ja huoltaisi kehoaan kuin temppeliä. Mutta koska olemme ihmisiä, niin kaikkeen ei jaksaminen riitä. Ja sen vuoksi maailmassa on olemassa meitä kehonhuollon ammattilaisia, jotka auttavat ongelmissa. Monesti hierojan tehtävä onkin auttaa ihminen kehonhuollossa alkuun. Pienen alkubuustin jälkeen, on itse helpompi jatkaa kehonhuollon parantamisessa.

  1. Minkä ikäisenä voi tulla hierottavaksi?

Monesti vanhemmat kysyvät, voivatko he tuoda lapsensa hierontaan. Olen pitänyt hyvänä ikärajana noin 12-13 ikävuotta. Ikärajaa tärkeämpää on se, miksi lapsi pitäisi tuoda hierojalle. Aktiivisesti ja tavoitteellisesti harjoitteleva lapsi voi oikeasti tarvita kehonhuollossa ammattilaisen apua. Yllämainitun ikäiset lapset harjoittelevat joissain lajeissa viikkotasolla niin paljon, että myös hieronnasta voi olla apua palautumisessa. Lisäksi jo nuorella harrastajalla liian suuri lajinomainen harjoittelu voi edesauttaa kehon muokkaantumista epätasapainoon. Hieronnasta voi olla apua kehon balanssin palauttamisessa.

Käsittelyn pitää aina vastata kohdetta. Lasten osalta se tarkoittaa sitä, että hieronnan voimakkuus ja intensiteetti ovat aikuisia matalammat ja joitakin otteita ei nuorten hieronnoissa ole järkevää edes käyttää. Hieronta siis poikkeaa jonkin verran aikuisten vastaavista.

Olen myös toivonut, että vanhemmat olisivat ainakin ensimmäisellä kerralla mukana, jotta voin selittää lapselle, mitä hieroja tekee ja tarvittaessa lapsi tai vanhempi voi kysyä mieltään askarruttavia kysymyksiä. Lapsi voi olla liian ujo kysyäkseen asioita, mutta tuttu aikuinen auttaa yleensä ujouden poistamisessa.

Yläikärajaa hieronnassa ei oikeastaan ole. Vanhusten hieronta on enemmän kiinni kohteen kunnosta. Mitä vanhempi asiakas on kyseessä sitä hellävaraisempaa myös hierojan käsittely on.

  1. Hierotaanko jokainen asiakas samalla tavalla?

Ainakin minun luona jokainen asiakas saa yksilöllisen käsittelyn. Hieronta alkaa yleensä haastattelulla ja pienellä tutkimuksella, jolla pyritään selvittämään asiakkaan ongelmien taustat ja tarkemmat kipukohdat. Tutkimuksen tuloksena syntyy hoitosuunnitelma, joka käydään läpi asiakkaan kanssa. Käytännössä siis asiakkaalle kerrotaan, mitä kohtia tullaan hieronnassa käsittelemään.

Ja erilaisiin ongelmiin toimivat erilaiset lääkkeet. Käytännössä kaikki kipukohdat eivät aukea samanlaisella käsittelyllä, vaan eri hierontaotteita sovelletaan niin, että ne tuottavat asiakkaalle parhaan olon. Hierojan ”työkalupakissa” on iso määrä erilaisia hierontaotteita ja niiden sovelluksia. Noista otteista valitaan käyttöön ne, joiden oletamme parhaiten myös toimivan.

Mitä enemmän jumissa asiakas on, sitä tiukemmalta tuntuu myös paikkojen käsittely. Valitettavasti kiinni jumittuneiden lihasten avausta ei ole mahdollista tehdä niin, että se ei tunnu miltään. Toisaalta taas käsittelyn jälkeen avautuneet paikat tuntuvat sitäkin paremmalta.

Hierontaan vaikuttaa myös hieronnan tavoite. Kaikki eivät tule hierojalle siksi, että lihaksiin koskee. Osa asiakkaista kaipaa vain lyhyttä hetkeä rentoutua ja saada hyvää oloa. En väheksy ollenkaan asiakkaita, jotka tulevat vastaanotolle ja pyytävät kevyttä, rentouttavaa hierontaa. Rehellisesti sanottuna nykypäivänä kipeitä hartioita pahempi ongelma on stressi, johon myös voi saada ensiapua hierojalta.

7) Käyvätkö hierojat hierojalla?

Kyllä todellakin käyvät. Itse olen löytänyt tieni alalle sitä kautta, että kävin (hyvällä!) hierojalla ja kiinnostuin mahdollisuudesta auttaa ihmisiä. Edelleenkin pidän hierontaa parhaana ensiapuna useisiin kehon ongelmiin ja pyrin pääsemään pyödälle säännöllisesti.

Se, että on alan ammattilainen, aiheuttaa sen, että on valtavan kranttu sille, millaisella hierojalla käy. Koetan olla olematta se ärsyttävä kaikkitietävä kollega, joka neuvoo toista ammattilaista työssään. Kun tunnen käsittelijäni, pystyn kyllä keskittymään hierontaan ja nauttimaan ammattilaisen otteista. Nautin hierojan käsittelystä ja osaan varmasti antaa ammattilaisen työlle arvoa.

Olen toki siinä mielessä onnellisessa asemassa, että tunnen paljon hierojia. Suosikkini ovat oma luottohierojani Punkaharjulla sekä omat, tutut koulukaverit, joista tiedän varmasti heidän taitonsa ja vahvuutensa.

8) Voiko hierojan korvata lihashuoltovasaralla, mutjuttimella tai buranalla?

Ei voi. Hieroja on kehonhuollon ammattilainen, joka huoltaa jokaisen asiakkaansa yksilöllisesti tutkien ja pyrkien antamaan apua kehon kiputiloihin tai liikerajoitteisiin. Hierojan koulutuksesta iso osa käsittelee ihmisen anatomiaa ja hyvät hierojat ovatkin lihasasioissa todella taitavia. Siksi hieroja tunnistaa asiakkaasta sen, miksi johonkin paikkaan koskee tai miksi jokin kehonosa ei liiku normaalisti – ja pystyy myös korjaamaan ongelmaa. Tätä tietotaitoa on vaikea korvata koneella tai lääkekemialla.

Esimerkiksi tämän vuoden muotituotteesta, lihashuoltovasarasta, on apua. Se antaa kevyttä ensiapua lihaksille ja oikein käytettynä rentouttaa kireitä paikkoja. Omistan sellaisen itsekin. Apuvälineet toimivat parhaiten juuri nimensä mukaisesti apuna täydentämässä ammattilaisen antamaa käsittelyä.

9) Mikä hierojan työssä on parasta?

Myös tätä kysytään paljon. Hierojan työ kiinnostaa, koska se liittyy kehon hyvinvointiin. Hierojaksi opiskelu ei ole mahdoton tehtävä, mutta hyväksi hierojaksi kasvaminen ottaa aikaa ja vaatii nöyryyttä ja halua oppia koko ajan uutta.

Olen itse tullut alalle siksi, että halusin oppia enemmän ihmisestä. Olin kiinnostunut siitä, että omilla käsillä voin auttaa toisia ja auttaa erilaisissa lihasperäisissä ongelmissa. Tuo motivaatio on koulun ja yrittämisen myötä vain voimistunut. En ole valmis, sillä parhaatkin voivat oppia aina lisää. Ja oppi tulee juuri asiakkaista. Jokainen uusi ongelma opettaa uusia hoitotapoja. Pyrin myös kasvattamaan omaa osaamista kouluttautumalla säännöllisesti ja lukemalla aktiivisesti alan kirjallisuutta.

Parasta työssä ovat kuitenkin asiakkaat. Hierojan työ on parasta mahdollista asiakaspalvelua. Kuvitelkaapa itse työ, jossa asiakas lähtee noin 100% varmuudella ovesta ulos paremmalla tuulella kuin oli sisään tullessaan. Tulen iloiseksi siitä, että pystyn auttamaan asiakkaita heidän ongelmissaan ja koen työni merkitykselliseksi. Asiakkaiden kanssa käydyt keskustelut ovat mahtavia ja pidän siitä, että saan työni kautta tavata valtavan määrän uusia ihmisiä, joita tuskin muuten tapaisin.

Toimin myös hieronnan opettajana Suomen Hierojakouluilla. Alan opettaminen antaa ammatista taas uudenlaisen kuvan. Näen oman työni uusin silmin, kun opetan työn periaatteita alan uusille tulijoille.

 

Kiitos kaikille asiakkaille kuluneesta puolesta vuodesta. Kanssanne on ollut ilo työskennellä. Tällä hetkellä tilanne koko valtakunnassa näyttää nyt vähän harmaalta, mutta yhdessä me tästä selviämme. Pidetään huolta tosistamme ja itsestämme ja noudatetaan turvarajoja sekä muita terveyttä edistäviä varokeinoja.

Nähdään studiolla!!